Evo-Life -yläpalkki
Rännin jäänteet Savijärven luusuassa

Evon historiaa ja nykyisyyttä

Sarkajaon aikaan kylän taloilla oli omat peltosarkansa, mutta metsät olivat kylän yhteisiä. Tästä seurasi, että yhteistä omaisuutta käytettiin surutta. Metsiä kaskettiin, poltettiin tervaksi, kaadettiin polttopuiksi ja  rakennustarpeiksi jne. Vuonna 1777 tehtiin isojako, jossa määrättiin kuinka paljon jokaiselle talolle metsää kuului. Jakamatta jääneestä metsästä  tehtiin valtion kruununmaata. Evo on yksi valtion kruununmaista. Vaikka valtio otti haltuunsa isojaon määräyksellä  itselleen kylien takamaat, se ei pystynyt muuttamaan ihmisten tapoja. Evon metsien käyttö jatkui vain tehokkaampana kuin ennen, sillä tervaa tarvittiin enenevässä määrin omaan käyttöön ja markkinoille. Metsiä tuhosivat myös ihmisten aiheuttamat kulot.

Venäjän vallan alla puutavaran kysyntä kasvoi. Vallan pitäjiä huolestutti raaka-aineen loppuminen, koska metsien uudistamisesta kukaan ei pitänyt huolta. Vuonna 1851 uudet tuulet puhalsivat ja säädettiin metsälaki. Evon kruununmetsään saapui valtion toimesta metsänvartioita. Heidän tehtävänään oli pitää huolta siitä, että valtion omaisuutta ei hävitetä. He saivat asuinpaikoikseen kruununmetsätorppia, joita Evolla oli kahdeksan: Kylökäs, Kantola, Mustajärvi, Syrjänalus, Rieska, Hankala, Rantala ja Kankaanmaa (Savikko).

Metsälakia tehtäessä syntyi ajatus metsänhoitajakoulutuksen aloittamisesta  Suomessa. Vuonna 1858 keisarin annettua suostumuksensa, Suomen Senaatti päätti perustaa metsäopiston Evon kruununpuistoon kolmen pienen järven väliselle kannakselle. Opisto lakkautettiin 1908, koska Evolla toimineesta koulusta tuli korkeakoulu ja se siirtyi Helsinkiin. Metsäopetus kuitenkin jatkui metsänvartijakouluna, missä  opetus oli alkanut Evolla jo 1876.

Metsänhoitajakoulutuksen vaikutukset alueen metsissä näkyivät, sillä Evolla  puuston määrä kasvoi noin 50 vuodessa kaksi ja puoli kertaa suuremmaksi. Puutavaraa piti kuljettaa metsistä pois, jolloin purot perattiin tukin uittoa varten. Koskiin tehtiin uittorännejä.

1900-luvun alkupuolella Evon metsät olivat kaskenpolton vuoksi lehtipuuvaltaisia. Vuonna 1908 Metsähallitus myi liikemies Tilanderille Evon itäisellä alueella kasvavat lehtipuut. Tilander rakennutti  noin 17 km pituisen kapearaiteisen rautatien Evolta Vesijärven rantaan. Rautatietä pitkin Evolta hakattu lehtipuu päätyi helsinkiläisten ja pietarilaisten uuneihin polttopuuksi. Hakkuut päättyivät 1914, jonka jälkeen rautatiekiskot myytiin. Rautatien pohjalle tuli vuonna 1950 metsäautotie. Kun lehtipuut hakattiin pois, pääsi kuusi kasvamaan voimakkaasti. Tämä näkyy yhä edelleen Evon metsän kuvassa ja metsän rakenteessa.

Evon metsistä suurin osa on ollut talousmetsää, jota on hoidettu niin kuin metsiä yleensä Suomessa hoidetaan:  ojitettu, hakattu, istutettu, muokattu maata jne. Evon erikoisuus on ollut metsien uudistaminen  kulottamalla. Yhä edelleen joka vuosi poltetaan pieni ala, koska kulotusta opetetaan Hämeen ammattikorkeakoulu Evon oppilaille. Tästä syystä Evolla on palojatkumo  luonnon sytyttämistä metsäpaloista ihmisen aiheuttamiin kuloihin ja metsänhoidolliseen kulotukseen. Tulen vuoksi Evolla on ollut palanutta puuta tarjota niille eliöille, jotka ovat palaneesta puusta riippuvaisia. Siksi Evon on yksi niistä harvoista paikoista Suomessa, jossa tällaista lajistoa tapaa.

Toinen Evon erikoisuus on vanhan metsän sirpaleet Kotinen ja Sudenpesänkangas. Nämä alueet Metsähallitus on jättänyt Kotisten ydinalueen hakkuiden ulkopuolelle aarnialueeksi. On haluttu säilyttää näyte siitä, millaiseksi metsä kehittyy, kun sitä ei hoideta. Nämä huonoiksi esimerkeiksi tarkoitetut, hakkuiden ja metsän käsittelyn ulkopuolelle jätetyt alueet ovat nyt luonnoltaan Evon arvokkainta osaa: vanhaa metsää, jossa on isoja vanhoja haapoja ja lahoa puuta. Haapaa ja lahopuuta tarvitsevat  lajit ovat kyenneet elämään Evon vanhoissa metsissä, kun ne muualta Suomesta ovat käyneet hyvin harvalukuisiksi soveliaan elinympäristön puuttuessa.   

Edellä mainitusta syistä ja Evon rakentamattomien rantojen vuoksi Evoa ehdotettiin EU:n Natura 2000 verkostoon. Alue hyväksyttiin Natura verkoston osaksi. Alueella on sekä suojelualueita että talousmetsäalueista. Yksi viidennes alueesta on yksityisomistuksessa. 

Evolla toimii Hämeen ammattikorkeakoulu Evo ja  Hämeen ammatti-instituutti Evo. Oppilaitoksilla on yhteinen opetusmetsä Evon Natura-alueelle. Suurin osa Evon alueesta on Valtion Evon retkeilyaluetta.     

Ympäristöministeriön Natura-sivut Natura 2000 -logo EU:n luonto- ja biodiversiteetti - sivut  (englanninkielinen)